perjantai 28. marraskuuta 2014

Selvitystyön raportti on valmistunut

Meri-Lapin ICT-, talous- ja henkilöstöpalveluiden järjestämissuunnitelman selvitystyö on valmistunut. Sen toteuttamisen myötä rakennetaan Meri-Lapin ja kuntatyön tulevaisuutta ennen näkemättömällä tavalla. Raportin pääset lukemaan tästä linkistä.

https://drive.google.com/file/d/0B88rYKp70qslaEdsTXJFQWdIYVU/view?usp=sharing

torstai 6. marraskuuta 2014

Kuntajakoselvityksen johtoryhmä valitsi skenaarion 1

Kuntajakoselvityksen johtoryhmä kokoontui 5.11. Kokousta varten oli valmisteltu neljä skenaarioa
  • Skenaario 1 Yhdessä organisaatiossa (toimeksiannossa)
  • Skenaario 2 Ulkoistaminen (toimeksiannossa)
  • Skenaario 3 Syvenevä yhteistyö (lisäys prosessin aikana)
  • Skenaario 4 Erillinen kehittäminen (lisäys prosessin aikana)

Johtoryhmä käsitteli skenaariot ja päätti, että skenaarion 1 työstämistä jatketaan. Muut jätetään sille tasolle, missä ne nyt ovat.

Skenaario 1 on radikaali. Siinä yhdessä rakennettavan organisaation tehtäväksi nostetaan kuntatyön tulevaisuuden turvaaminen Meri-Lapissa. Skenaariossa 1 ehdotettiin uuden kuntayhtymän liikelaitoksen perustamista. Sen rinnalle johtoryhmä nosti yhteisen organisaation muodostamisen nykyisissä organisaatioissa. Laajennamme skenaarioa 1.

Johtoryhmä kehotti jatkotyössä katseen suuntaamista eteenpäin. Nykytilannetta kartoitetaan alla olevassa kyselyssä ja Tiedonkeruu-sivulla olevalla lomakkeella. On hyvä, jos täydennätte niitä edelleen. 20.11. asti pidämme ne avoinna.

Osallistu keskusteluun alla kuvatuilla tavoilla. Selvitystyön lopputulos luovutetaan 27.11.

torstai 30. lokakuuta 2014

Verkkokeskusteluun osallistuminen


Keskusteluun blogissa voit osallistua kahdella eri tavalla.

1. Voit käydä kommentoimassa kirjoituksia kommenttikentässä kaikilla sivuilla.  Tekstin jälkeen löytyy kommenttikenttä, jota klikkaamalla pääset kommenttisi kirjoittamaan. Kommentteja voi kirjoittaa kuka tahansa, kirjautumista ei tarvita. Voit valita esimerkiksi kommentin kirjoittajaksi Nimetön ja kirjoittaa vaikka viestin perään oman nimesi.

Osallistu keskusteluun seuraavilla sivuilla:
2. Voit jättää oman videovastauksesi Karl-Erik Michelsenin alustukseen. Videovastaustasi pääsee katsomaan ainoastaan Tamora emmekä julkaise videoita. Vastauksia ja osia vastauksista voimme julkaista nimettömänä.

Näiden lisäksi voi tarkastella ja kommentoida syntyviä vaihtoehtoja sivun yläreunassa Skenaario-välilehdillä. Sinne syntyy neljä skenaarioa, kaksi toimeksiantoon kuuluvaa ja kaksi prosessin aikana syntynyttä uutta. Taustoitukseen on lisätty myös IT-barometri.

maanantai 20. lokakuuta 2014

Nyt on aika keskustella Meri-Lapin tulevaisuudesta!

ICT-, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestämisen selvityssuunnitelma on rahoitettu valtiovarainministeriön ICT-muutostukihankkeesta. Taloushallinto ja henkilöstöhallinto kytkeytyy Meri-Lapin ja nykyisessä maailman muutostilanteessa samanlaiseen logiikkaan.

ICT-muutostukihankkeen painotetaan selvitystyön kytkemistä tavoitteena olevaan lopputulokseen. ICT-muutostukihankkeessa, ohjeiden kirjoitusvaiheessa, on tarkoitettu todennäköisistä tavoitteena olevaa kuntaliitosta. Ohjelma on rakentunut sen varaan. Maailman nopeasti muuttuessa ja kuntatalouden romahtaessa, on tavoite aika selvä:

Kuntatyön tuottavuuden lisääminen niin, että kuntatyötä on tulevaisuudessakin mahdollista tehdä täällä ja rakentaa Meri-Lapin hyvinvointia ja elinvoimaa. Tehtävänä hyvinvoiva huominen.

Tavoitetta ei sidota eikä tarvitsekaan sitoa kuntarakenteisiin. ICT:n, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon tehtävää ei nähdä kuntarakenteen tai siihen liittyvien muutosten tukijana vaan kuntatyön ja sen vaikuttavuuden tukijana. Se voi merkitä, että meillä on tulevaisuudessa 5000 osaavaa ja innostunutta ammattilaista tekemässä työtä, asumassa ja maksamassa veroja Meri-Lapin alueella. Kuntarakenteista välittämättä.


Lähtötilanteen kartoitusta on alueella tehty aika paljon. Lähtötilanteessa tärkein pääoma on sosiaalinen. Se on  luottamus. Se on luottamusta itseen, Meri-Lapin tulevaisuuteen ja toisiimme. Luottamuspääomaa on Meri-Lapissa, se tulee selvästi esiin yhteisestä keskustelusta. Jos luottamusvajetta on, liittyy se yhdessä tekemiseen. Katse on hyvin tulevaisuudessa - eipä juuri kukaan usko, että menneisyyden varassa voi tulevaisuutta rakentaa.

Tavoitevaihtoehtoja on annettu toimeksiannossa kaksi. Ne ovat Yhdessä toteuttaminen ja Ulkoistaminen. Otamme tietenkin nämä kahdeksi päävaihtoehdoksi. Keskusteluissa on otettu esille myös nykytilan jatkaminen ja yhteistyön rakentaminen sen varaan. Otamme sen mukaan nimellä Syvenevä yhteistyö. Keskusteluissa on otettu esille myös ICT:n, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon pitäminen ominaan erillisenä ja kehittäminen osaa isompia kokonaisuuksia - esimerkiksi soterakenneuudistusta. Otamme sen mukaan nimellä Erillinen kehittäminen.

Koska mukana on kaksi uutta linjaa, olemme joutuneet lähtötilanteen tarkentamisessa ottamaan muutamia asekeleita taaksepäin. Joudumme kysymään muutamia asioita toimijoilta.

Nyt on aika keskustella - vaikka näillä tavoin:

Mutta nyt! Nyt on aika keskustella. Tässä alla on Kallen lyhyt alustus ja  muutamia kysymyksiä, joihin toivomme vastauksia videoklipein.

Tämän tekstin alla on kirjoitus siitä, miltä avoin digitaalinen maailma vaikuttaa. Voit kirjoittaa siihen kommentin. Klikkaa tekstin alla olevaa kommentti-kohtaa. Klikkaa siitä niin pääset kirjoittamaan omasi.

Ylhäällä näet yläpalkissa
- valtiovarainministeriön ICT-muutostukihankkeen ohjelmajohtaja Ossi Korhosen kanssa käydyn keskustelun
- työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2030 -hankkeen johtajan Margita Klementin kanssa käydyn keskustelun
- professori Karl-Erik Michelsenin ja ETLAn näkemykset työn muuttumisesta digitaalisessa palvelutuotannossa
- skenaariot ja niiden kehittymisen

Näitä tekstejä pääset kommentoimaan kunkin tekstin alla olevassa kommenttilaatikossa.


Karl-Erik Michelsenin alustus keskustelulle

Klikkaa tästä Kallen videotervehdykseen ja alustukseen.

Samasta linkistä pääset vastaamaan Kallelle videoklipillä.

Tervetuloa keskustelemaan!

https://recruitby.net/interview/public/a746e24b8e81fcf01c8233d51472166873ce

perjantai 10. lokakuuta 2014

Yhteiskuntamme suuressa murroksessa - miten palvelut järjestyvät avoimessa digitaalisessa maailmassa

Tieto- ja viestintäteknologia on käytettävissä olevan tutkimustiedon mukaan muuttamassa taloutta ja yhteiskuntaa nopeammin kuin sähkö aikanaan. Sen vaikutukset tiedon käsittelyyn ja hintaan ovat dramaattisempia kuin sähkön vaikutukset olivat energiaan. Tutkimukset perustuvat siihen, että kehittyneissä maissa ICT;n vaikutukset talouskasvuun, tuottavuuteen ja suhteellisiin hintoihin ovat sähkön vaikutuksia merkittävämmät. Meri-Lapissa teollisen vallankumouksen jäljet ovat vielä muistissa. Olemme saman asian äärellä.

On helppo nähdä, että viihde- ja media-alat muuttuivat jo, seuraavana uskotaan olevan vuorossa opetuksen ja terveydenhuollon. Muutos kohti digitaalista palvelutuotantoa merkitsee uusia vuorovaikutuksen kenttiä, joilla kansalaiset osallistuvat itse oppimisprosesseihin ja hyvinvoinnin tuottamisen prosesseihin asiantuntijoita merkittävämmässä roolissa. Ihan niin kuin pankeissakin kävi - paljon vähemmän kiinnostavien palveluiden kohdalla.

Jos näin on, muuttuu ICT:n rooli muutoksen tukena. Ei erityisesti kannata katsoa, millaisilla järjestelmillä tulevaisuuden mahdollisessa kuntarakenteessa ICT-palvelut tuotetaan. Kannattaa katsoa miten ICT tulevaisuuden digitaalisessa maailmassa tukee sitä, että terveydenhuollon ja opetuksen palvelut tuotetaan nykyistä huomattavasti tuottavammin. Radikaalisti tuottavammin. ICT-, henkilöstöhallinto ja taloushallinto asettuu tuottavuuden mahdollistajan rooliin.

Meri-Lapin näkökulmasta tehtävä on näin ajateltuna suuri. Tehtävänä on mahdollistaa tuottavan kuntatyön tekeminen Meri-Lapissa myös tulevaisuudessa. Tehtävänä on mahdollistaa seudun elinvoima ja tulevaisuus. Karkeasti ajatellen sen voi tarkoittaa kysymystä:

Miten 5000 kuntatyöntekijän voimin pystytään turvaamaan Meri-Lapissa nykyistä selvästi paremmat palvelut (hyvinvointi) kuntalaisille, yrityksille ja ympäristölle? Kuntanäkökulmasta vielä niin, että työ tehdään Meri-Lapin alueella. Voidaanko ICT-, taloushallinnot ja henkilöstöhallinto järjestää niin, että näin voi tapahtua? Kyllä voidaan. Mutta ei pieniä piperryksiä tehden. Laittamalla nämä yhteen ja irrottamalla rakenteista. Voidaan kyllä.

Meri-Lappi, 2014-2030, tilastokeskuksen väestöennuste





perjantai 22. elokuuta 2014

Innovaatioiden johtaminen


Professori Karl-Erik Michelsen ja Bill Gates
Kuka keksii keinon, miten negatiivisesta kierteestä päästään ulos? Suomi on kehittynyt läntinen teollisuusmaa, jolla on pitkä historia siinä mitä se on tehnyt. Uusille raiteille pääseminen vaatii innovaatioita. Innovatiivisuutta ollaan etsitty eri työryhmien voimin, miljoonilla euroilla eri puolilla Suomea. Ollaan etsitty uutta Nokiaa. Nyt ollaan ymmärretty, että innovaatioiden löytyminen on jokaisen vastuulla. Jokaisen olisi löydettävä itsestään kehittäjä ja kehittäjän mieli. Kaikki näimme mitä Nokialle tapahtui, kun sieltä katosi kehittäjän mieli. Nokiat katoavat yksi kerrallaan, jos ei jatkuvasti kehitytä.

Itsekriittinen oman työn tarkastelu. Verkottuminen. Voimmeko jakaa työtä uudelleen? Voimmeko kohdistaa resursseja paremmin? Näitä pitäisi kysyä joka päivä, kun tullaan töihin. Jokaisen itse. Meillä on osaaminen. Paikallistuntemus. Jokaisen asian paras tuntija on se työntekijä itse. Kehittämisestä tulisi palkita. Miten ja millä julkisella sektorilla palkitaan työn kehittämisestä?

Mihin innovatiivisuutta tarvitaan? Työ on avoimuutta, informaation jakamista sekä jatkuvaa keskustelua yhteisistä tavoitteista, niiden saavuttamiseen tarvittavista keinoista sekä visioista. Innovatiivisuuden perusajatus ei ole se, että osaamme kehittää ratkaisuja, vaan se, että osaamme kysyä oikeita kysymyksiä. Johtavat organisaatiot sanovat, että he eivät halua ongelman ratkaisijoita, vaan oikeiden kysymysten kysyjiä. Ulkopuolinen voidaan ostaa ongelman ratkaisijaksi. Mutta hän ei voi ratkaista ongelmaa, jos hän ei tiedä oikeita ongelmia. Tähän tarvitsemme avoimuutta ja keskustelukulttuuria organisaatioissa. Jos organisaatiossa on siiloja, ei tieto kulje koko organisaation läpi.

Sitran trendilista 2014-2015
 
Uskallus ajatella toisella tavalla.
Me ei käytetä resursseja täysimääräisesti, koska ennakkokäsityksemme ei anna meille mahdollisuutta ottaa niitä käyttöön. Meidän on koottava tiimejä, jotka suhtautuvat eri tavalla tilanteisiin, haalittava erilaista osaamista.

Innovatiivisuus lisää tuottavuutta. Jaetaan työtä uudella tavalla työntekijöiden ja asiakkaiden kesken. Otetaan asiakas mukaan palvelun tuottamiseen. Innovaatiot löytyy yhteistyöllä. Mitkä ovat ne peruskysymykset, jotka meidän pitää ratkaista? Meidän on uskallettava hypätä erehdykseen. Organisaation avoimuus on tässä ehdottoman tärkeää. 

Positiivinen kierre - miten se tehdään?



Megatrendit. Yksi on urbanisoituminen. Ihmiset valuvat kohti isoja kaupunkeja. Suomessa sisäinen väestön siirtyminen on valtavaa. Se on suuri isku alueille, joista ihmisiä lähtee. Elävä voima häviää.
Samalla on meneillään koko yhteiskunnan rakennemuutos. Teollisuus muuttunut. Tällä alueella teollisuus on ydin. Rakennemuutokset ovat olleet suuria. Idässä vielä suurempia. Kylästä lähtee paperikone ja koko kylän dynamo häviää. Kylä toisensa jälkeen. Teollisen yhteiskunnan rakenne jää jäljelle. Kulttuuri, päätöksenteko, kaikki jää, mutta tehdas häviää. Se on monimutkainen tilanne, joka on vaikeasti ratkaistavissa.



Koko hyvinvointivaltio tämän ympärille luotuna on yhteiskunnalle liian kallis. Ollaan tultu kestävyysvajeeseen. Miten iso kuva saadaan järjestettyä niin, että ratkaisemattomat kysymykset ratkaistaan. Ongelma on aika. Kuinka kauan meillä on aikaa ratkaista ongelmat?

Suomalaiset ovat menneet säästämismoodiin – laatua lasketaan, kaikkea lasketaan. Mikä tie tästä on ulos? Tätä mietitään yritystasolla, julkisella tasolla, kaikilla tasoilla. Ratkaisua ei ole löytynyt. Meidän on lähdettävä tekemään uusi yhteiskunta. Ei tule yhtäkkistä muutosta. Se on lähdettävä sitkeästi tekemään. Meillä on oltava ymmärrystä käyttää resursseja paremmin, tehdä asioita eri tavalla. Se on positiivisen kierteen idea.

Innovaatiopotentiaalia meillä on olemassa. Uskalletaanko siivota vanhat, toimimattomat toimintatavat syrjään ja hypätä uusiin mahdollisuuksien ikkunoihin? Missä tapahtuu uusia asioita, innovaatioita? Raja-alueilla. Ne muodostuvat solmukohdiksi, joissa on uusia kehitysmahdollisuuksia.
Täällä teollisuus on raaka-ainelähtöinen. Se on pysyvällä pohjalla. Pysyvämmällä kuin tietoteollisuus, jossa aivot liikkuu helposti ympäri maailmaa. 

Saavutettavuus on tärkeää – pitää päästä autolla, lentokoneella, laivalla. Täällä infra on kunnossa. Jos tulee muutos, infra on jo olemassa. Jos katsotaan negatiivista kierrettä ja katsotaan vaakakupin toisella puolella olevia positiivisia asioita, saatammekin olla aika hyvässä tilanteessa. Suunnitella voi, ajatella voi, mutta jos päätöksiä ei synny, mitään ei tapahdu. Tämä on nyky-yhteiskunnan heikkous. Päätökset palaavat pöydälle, ei olla pystytty tekemään päätöksiä tarpeeksi hyvin. Kaikkein pahin tilanne on, että ei ole päätöksiä, tai päätöksentekokoneisto lamaantuu.

Mahdollisuudet ovat tällä hetkellä pirstaloituneina. Yhteistyö on välttämätön. Kukaan ei pysty tekemään asioita yksin. Resurssien ja optimoinnin kannalta se on jopa typerää. Yhteistyön ja hyvien päätösten avulla päästään positiivisen kierteen auraan. Sama dynamiikka toimii, mikä toimii myös urheilussa. Yhteistyön kautta positiivinen kokemus. Median avulla pystymme poistamaan negatiivista mielikuvaa ja tuomaan tilalle positiivista mielikuvaa. Media pitää yllä määrättyjä kuvia. Se pitää saada muuttumaan mukana.

Siiloutuminen on saatava poistumaan. Siiloutuminen, jossa organisaatiossa jokainen tekee asioita yksin. Poikittaisliike on heikkoa. Johtavat globaalit firmat poistavat säännönmukaisesti siiloja. He optimoivat osaamista organisaation sisällä. Palikoita siirrellään tarpeen mukaan. Strategiajohtamisessa perusta tulee armeijasta. Siiloutumisen estäminen on ratkaiseva tekijä. Vaikka siitä kuinka puhutaan, niin emme ole löytäneet keinoja siiloutumisen poistamiseen. 


Olemme tilanteessa, jossa meidän pitää etsimällä etsiä osaajat töihin. Rekrytointi on tärkeää, mutta lisäksi meidän on pidettävä kynsin hampain kiinni meidän osaajista, jotka ovat jo organisaatiossamme. Mitä töitä teetämme heillä? Ovatko he oikeissa paikoissa? Kompetenssin kehittäminen ja osaamisen johtaminen on avainasemassa. Kaikki tämä perustuu tietoon. Tuskin kukaan voi väittää, etteikö tietoa ole saatavissa. Puhutaan tiedon johtamisesta. Tiedolla johtamisesta. On hölmöä olla käyttämättä kaikkea sitä relevanttia tietoa, mitä johtajalla on käsissään. Teknisiä laitteita on varmasti kehitetty tähän. Kysymys on siitä miten tietojohtaminen ja henkilöstöresurssit tuodaan tukemaan päätöksentekoa? Se on kaiken ydin. Kaikki tekee täsmälleen samaa asiaa, jolloin saadaan hyöty aikaiseksi. Strategian ja johtamisen tasolla tämä merkitsee hyvin selvää visiota mitä kohden ollaan menossa. Sen sijaan, että jäädään makaamaan negatiiviseen kierteeseen, meidän on hypättävä positiiviseen kierteeseen. Omien vahvuuksiemme kautta. Resurssien lisäämisen argumentti on pois. Meidän on tehtävä tällä joukolla, tällä rahalla. Olosuhteita ei voi syyttää. Ne on mitkä on. Meidän on tunnistettava vahvuudet ja lähdettävä vain tekemään. Tätä kautta positiivinen kierre on mahdollista saada aikaiseksi. Tämä on mahdollisuuksien alue.

On data ja on tietoa siitä datasta. Mitä haluan päätöksenteon tueksi? Organisaation on tiedettävä, mitä siltä halutaan.

Vahvassa verkostossa


Seitsemältä taholta yhteiseen verkostoon tulee hyvinvoivan tulevaisuuden rakentamiseen tarvittavan innovaatiokulttuurin elementit.

torstai 21. elokuuta 2014

Tehtävänä hyvinvoiva huominen


Henkilöstöhallinnon, taloushallinnon ja ICT:n tehtävä on tukea kuntakoneistoa kunnan perustehtävien toteuttamisessa. Kunnan perustehtävä ei paljon tarvitse miettiä. Ne tulevat kuntalaista ja ne ovat Suomen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalat: kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen ja kunnan elinvoiman turvaaminen. Osan tehtävistään kunta tekee yhdessä toisten kuntien kanssa kuntayhtymissä. Siinä hommassa perustehtävä ei muutu, parhaimmillaan se kirkastuu ja saa lisää voimaa. Yksinkertaisesti kunnan tehtävänä on hyvinvoivan huomisen rakentaminen. Henkilöstöhallinnon, taloushallinnon ja ICT:n perustehtävä on tuoda tähän ketteryyttä ja avata uusia näkökulmia, kiihdyttää kuntaorganisaation kehittymistä.


150 SEKUNNIN PUHE - HYVINVOIVA HUOMINEN

Keskustelimme tukipalvelujen merkityksestä. Tukipalvelut muodostavat perustan muulle toiminnalle. Se tukee muita omalla toiminnallaan.


TEHTÄVÄNÄ HYVINVOIVA HUOMINEN - HUOMINEN EI KOSKAAN KUOLE
RYHMÄPOHDINTAA

Tietohallinto on avainasemassa. Siihen on panostettava. Miten tietohallintopalvelu tuotetaan? Se voi olla kuntarajojen yli tai ei. On olennaista, että käytetään järkeä. Ei niin, että tehdään nopeita päätöksiä, jos ne eivät ole perusteltuja ja mietittyjä. Turha kuitenkaan miettiä liian kauan, ettei aikaikkuna mene ohi. Vaihtoehtojen hakeminen on tärkeää. Johtajien tulee kuunnella ja keskustella. ja näissä tapauksissa poliittinen päätöksenteko on erityisen tärkeää. Kun teemme alueellisia päätöksiä, on meillä olemassa vaihtoehtoja. Näillä päätöksentekomenettelyillä ketteryys on kuitenkin hankalaa.
Kaksi isoa muutosta. Sote muuttuu, kuntarakenne saattaa muuttua. Palveluita tarvitaan. Ja ne on pystyttävä järjestämään yhdessä tai yhteistyössä. Trendi on se, että yhteistyö lisääntyy. Joillain alueilla se menee nopeammin kuin jollain toisilla. Suuntaus palvelujen järjestämisessä on kuitenkin sama. Tehokkuus, taloudellisuus, palvelujen laatu on erityisen tärkeää. Rahaa ei tulossa lisää. Meidän on päästävä parempaan laatuun tai vähempiin kustannuksiin. Olennaista on myös ICT:n kehittäminen ja prosessien nopeuttaminen.
 


 

Pikkuisen parannetun eilisen toteuttaja katsoo menneeseen ja tekee pieniä korjauksia siihen. Toimintaympäristön muutosten tarjoamat mahdollisuudet jäävät huomiotta ja etenemme karsien olemassa olevaa. Palvelujen karsiutuessa resurssit ohjautuvat sisältöjen sijasta rakenteisiin ja seiniin. Aikana, joilla lähes kaikki palvelumme voitaisiin antaa Lyncissä kotiin, kahviloihin ja kunnantuville, saatamme pitää kiinni menneistä rakenteista ja toimia aivan hassusti - niukkoja resursseja tuhlaten.

Tahdoton lapanen ajautuu opportunisesti muutoksen tuulissa. Se ei viranomaistehtävää tekevälle sovi. Kun maailma muuttuu nopeasti ja arvaamattomasti, vaatii tällainen johtajuus valtavan vahvaa luottamusrakennetta. Ja sitä ei oikeastaan nyt ole. Pieni pala tahdotonta lapasta ja ketterää mahdollisuuksiin tarttujaa saattaisi tehdä hyvää?

Tulevaisuuden tekijä suuntaa uudelleen ja tuottaa maksimaalisesti kestävää hyvinvointia olemassa olevilla resursseilla. Sen täytyy olla kuntajohtamisen valinta? Mikä muu se voisi olla, kuin hyvinvoivan tulevaisuudenrakentaminen. Silloin henkilöstöhallinnon, ICT:n ja tietohallinnon tehtävänä on tukea sitä.













Se on meistä kaikista kiinni.
 Minkä jäljen kohtaamisissa jätämme.