Verkkokeskusteluun osallistuminen

Keskusteluun blogissa voit osallistua kahdella eri tavalla.

1. Voit käydä kommentoimassa kirjoituksia kommenttikentässä kaikilla sivuilla.  Tekstin jälkeen löytyy kommenttikenttä, jota klikkaamalla pääset kommenttisi kirjoittamaan. Kommentteja voi kirjoittaa kuka tahansa, kirjautumista ei tarvita. Voit valita esimerkiksi kommentin kirjoittajaksi Nimetön ja kirjoittaa vaikka viestin perään oman nimesi.

Osallistu keskusteluun seuraavilla sivuilla:

• Valtiovarainministeriön ICT-muutostuki -välilehdelle >
• Työelämä 2020 Margita Klemetti -välilehdelle >
• Uusi työ ja suuri hämmennys - välilehdelle > 
• IT-barometri - versio 0 >

2. Voit jättää oman videovastauksesi Karl-Erik Michelsenin alustukseen. Videovastaustasi pääsee katsomaan ainoastaan Tamora emmekä julkaise videoita. Vastauksia ja osia vastauksista voimme julkaista nimettömänä.

• Klikkaa tästä Kallen videotervehdykseen ja alustukseen >

Näiden lisäksi voi tarkastella ja kommentoida syntyviä vaihtoehtoja sivun yläreunassa Skenaario-välilehdillä. Sinne syntyy neljä skenaarioa, kaksi toimeksiantoon kuuluvaa ja kaksi prosessin aikana syntynyttä uutta. Taustoitukseen on lisätty myös IT-barometri.

Nyt on aika keskustella Meri-Lapin tulevaisuudesta!

ICT-, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestämisen selvityssuunnitelma on rahoitettu valtiovarainministeriön ICT-muutostukihankkeesta. Taloushallinto ja henkilöstöhallinto kytkeytyy Meri-Lapin ja nykyisessä maailman muutostilanteessa samanlaiseen logiikkaan.

ICT-muutostukihankkeen painotetaan selvitystyön kytkemistä tavoitteena olevaan lopputulokseen. ICT-muutostukihankkeessa, ohjeiden kirjoitusvaiheessa, on tarkoitettu todennäköisistä tavoitteena olevaa kuntaliitosta. Ohjelma on rakentunut sen varaan. Maailman nopeasti muuttuessa ja kuntatalouden romahtaessa, on tavoite aika selvä:

Kuntatyön tuottavuuden lisääminen niin, että kuntatyötä on tulevaisuudessakin mahdollista tehdä täällä ja rakentaa Meri-Lapin hyvinvointia ja elinvoimaa. Tehtävänä hyvinvoiva huominen.

Tavoitetta ei sidota eikä tarvitsekaan sitoa kuntarakenteisiin. ICT:n, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon tehtävää ei nähdä kuntarakenteen tai siihen liittyvien muutosten tukijana vaan kuntatyön ja sen vaikuttavuuden tukijana. Se voi merkitä, että meillä on tulevaisuudessa 5000 osaavaa ja innostunutta ammattilaista tekemässä työtä, asumassa ja maksamassa veroja Meri-Lapin alueella. Kuntarakenteista välittämättä.

Lähtötilanteen kartoitusta on alueella tehty aika paljon. Lähtötilanteessa tärkein pääoma on sosiaalinen. Se on  luottamus. Se on luottamusta itseen, Meri-Lapin tulevaisuuteen ja toisiimme. Luottamuspääomaa on Meri-Lapissa, se tulee selvästi esiin yhteisestä keskustelusta. Jos luottamusvajetta on, liittyy se yhdessä tekemiseen. Katse on hyvin tulevaisuudessa - eipä juuri kukaan usko, että menneisyyden varassa voi tulevaisuutta rakentaa.

Tavoitevaihtoehtoja on annettu toimeksiannossa kaksi. Ne ovat Yhdessä toteuttaminen ja Ulkoistaminen. Otamme tietenkin nämä kahdeksi päävaihtoehdoksi. Keskusteluissa on otettu esille myös nykytilan jatkaminen ja yhteistyön rakentaminen sen varaan. Otamme sen mukaan nimellä Syvenevä yhteistyö. Keskusteluissa on otettu esille myös ICT:n, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon pitäminen ominaan erillisenä ja kehittäminen osaa isompia kokonaisuuksia - esimerkiksi soterakenneuudistusta. Otamme sen mukaan nimellä Erillinen kehittäminen.

Koska mukana on kaksi uutta linjaa, olemme joutuneet lähtötilanteen tarkentamisessa ottamaan muutamia asekeleita taaksepäin. Joudumme kysymään muutamia asioita toimijoilta.

Nyt on aika keskustella - vaikka näillä tavoin:

Mutta nyt! Nyt on aika keskustella. Tässä alla on Kallen lyhyt alustus ja  muutamia kysymyksiä, joihin toivomme vastauksia videoklipein.

Tämän tekstin alla on kirjoitus siitä, miltä avoin digitaalinen maailma vaikuttaa. Voit kirjoittaa siihen kommentin. Klikkaa tekstin alla olevaa kommentti-kohtaa. Klikkaa siitä niin pääset kirjoittamaan omasi.

Ylhäällä näet yläpalkissa
- valtiovarainministeriön ICT-muutostukihankkeen ohjelmajohtaja Ossi Korhosen kanssa käydyn keskustelun
- työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2030 -hankkeen johtajan Margita Klementin kanssa käydyn keskustelun
- professori Karl-Erik Michelsenin ja ETLAn näkemykset työn muuttumisesta digitaalisessa palvelutuotannossa
- skenaariot ja niiden kehittymisen

Näitä tekstejä pääset kommentoimaan kunkin tekstin alla olevassa kommenttilaatikossa.

Karl-Erik Michelsenin alustus keskustelulle

Klikkaa tästä Kallen videotervehdykseen ja alustukseen.

Samasta linkistä pääset vastaamaan Kallelle videoklipillä.

Tervetuloa keskustelemaan!

Yhteiskuntamme suuressa murroksessa - miten palvelut järjestyvät avoimessa digitaalisessa maailmassa

Tieto- ja viestintäteknologia on käytettävissä olevan tutkimustiedon mukaan muuttamassa taloutta ja yhteiskuntaa nopeammin kuin sähkö aikanaan. Sen vaikutukset tiedon käsittelyyn ja hintaan ovat dramaattisempia kuin sähkön vaikutukset olivat energiaan. Tutkimukset perustuvat siihen, että kehittyneissä maissa ICT;n vaikutukset talouskasvuun, tuottavuuteen ja suhteellisiin hintoihin ovat sähkön vaikutuksia merkittävämmät. Meri-Lapissa teollisen vallankumouksen jäljet ovat vielä muistissa. Olemme saman asian äärellä.

On helppo nähdä, että viihde- ja media-alat muuttuivat jo, seuraavana uskotaan olevan vuorossa opetuksen ja terveydenhuollon. Muutos kohti digitaalista palvelutuotantoa merkitsee uusia vuorovaikutuksen kenttiä, joilla kansalaiset osallistuvat itse oppimisprosesseihin ja hyvinvoinnin tuottamisen prosesseihin asiantuntijoita merkittävämmässä roolissa. Ihan niin kuin pankeissakin kävi - paljon vähemmän kiinnostavien palveluiden kohdalla.

Jos näin on, muuttuu ICT:n rooli muutoksen tukena. Ei erityisesti kannata katsoa, millaisilla järjestelmillä tulevaisuuden mahdollisessa kuntarakenteessa ICT-palvelut tuotetaan. Kannattaa katsoa miten ICT tulevaisuuden digitaalisessa maailmassa tukee sitä, että terveydenhuollon ja opetuksen palvelut tuotetaan nykyistä huomattavasti tuottavammin. Radikaalisti tuottavammin. ICT-, henkilöstöhallinto ja taloushallinto asettuu tuottavuuden mahdollistajan rooliin.

Meri-Lapin näkökulmasta tehtävä on näin ajateltuna suuri. Tehtävänä on mahdollistaa tuottavan kuntatyön tekeminen Meri-Lapissa myös tulevaisuudessa. Tehtävänä on mahdollistaa seudun elinvoima ja tulevaisuus. Karkeasti ajatellen sen voi tarkoittaa kysymystä:

Miten 5000 kuntatyöntekijän voimin pystytään turvaamaan Meri-Lapissa nykyistä selvästi paremmat palvelut (hyvinvointi) kuntalaisille, yrityksille ja ympäristölle? Kuntanäkökulmasta vielä niin, että työ tehdään Meri-Lapin alueella. Voidaanko ICT-, taloushallinnot ja henkilöstöhallinto järjestää niin, että näin voi tapahtua? Kyllä voidaan. Mutta ei pieniä piperryksiä tehden. Laittamalla nämä yhteen ja irrottamalla rakenteista. Voidaan kyllä.

Meri-Lappi, 2014-2030, tilastokeskuksen väestöennuste