On helppo nähdä, että viihde- ja media-alat muuttuivat jo, seuraavana uskotaan olevan vuorossa opetuksen ja terveydenhuollon. Muutos kohti digitaalista palvelutuotantoa merkitsee uusia vuorovaikutuksen kenttiä, joilla kansalaiset osallistuvat itse oppimisprosesseihin ja hyvinvoinnin tuottamisen prosesseihin asiantuntijoita merkittävämmässä roolissa. Ihan niin kuin pankeissakin kävi - paljon vähemmän kiinnostavien palveluiden kohdalla.
Jos näin on, muuttuu ICT:n rooli muutoksen tukena. Ei erityisesti kannata katsoa, millaisilla järjestelmillä tulevaisuuden mahdollisessa kuntarakenteessa ICT-palvelut tuotetaan. Kannattaa katsoa miten ICT tulevaisuuden digitaalisessa maailmassa tukee sitä, että terveydenhuollon ja opetuksen palvelut tuotetaan nykyistä huomattavasti tuottavammin. Radikaalisti tuottavammin. ICT-, henkilöstöhallinto ja taloushallinto asettuu tuottavuuden mahdollistajan rooliin.
Meri-Lapin näkökulmasta tehtävä on näin ajateltuna suuri. Tehtävänä on mahdollistaa tuottavan kuntatyön tekeminen Meri-Lapissa myös tulevaisuudessa. Tehtävänä on mahdollistaa seudun elinvoima ja tulevaisuus. Karkeasti ajatellen sen voi tarkoittaa kysymystä:
Miten 5000 kuntatyöntekijän voimin pystytään turvaamaan Meri-Lapissa nykyistä selvästi paremmat palvelut (hyvinvointi) kuntalaisille, yrityksille ja ympäristölle? Kuntanäkökulmasta vielä niin, että työ tehdään Meri-Lapin alueella. Voidaanko ICT-, taloushallinnot ja henkilöstöhallinto järjestää niin, että näin voi tapahtua? Kyllä voidaan. Mutta ei pieniä piperryksiä tehden. Laittamalla nämä yhteen ja irrottamalla rakenteista. Voidaan kyllä.
Meri-Lappi, 2014-2030, tilastokeskuksen väestöennuste
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti